Elämä vaatii jatkuvaa asioiden priorisointia, tärkeysjärjestykseen laittamista tai valikointia. Juodako  päiväkahvit lehteä lueskellen vai laittaa pesukone pyörimään, imuroidako vai surffata netissä, järjestääkö kaappeja vai lukea kirjaa, silittääkö vai kirjoittaa blogia... <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Arki on täynnä asioita, joita ennemmin tai myöhemmin on tehtevä, enemmän tai vähemmän miellyttäviä toimia ja ajanviettotapoja. Varsinkin nykyisin ihan ikioma aika on kortilla, se rajouttuu lähinnä niihin iltapäiviin, kun olen kotona ja poika nukkuu päiväunia, toivottavasti mahdollisimman pitkiä sellaisia. Silloin omistaudun kevyille kodin askareille ja ihan omille jutuille, tietokoneella näpertelylle tai rentouttaville hetkille kahvikupposen ääressä haaveillen.

Viikonloput on yleensä omistettu perheen yhteisille puuhiille, laiskottelulle ja mukaville kotiaskareille sekä kodin ulkopuolisille harrastuksille. Lauantaita ei ole mukava viettää pelkästään siivoten ja pyykkiä pesten, korkeintaan siihen voi sijoittaa kauppareissun ja ruuanlaittoa, joka sijoittuu sekä mukaviin että pakollisiin kotitöihin.

 

Priorisointilistassani siivous sijouttuu yleensä loppupäähän ja saa väistyä muun mukavamman alta, kunnes roskat kirmaavat vastaan ja pölypallot tanssahtelevat lattialla. Silloin siivous on pakko nostaa listan kärkipäähän. Imurointia voi harrastaa myös pojan hereillä ollessa, kaksivuotiaani viihtyy onneksi jo omissa leikeissään tai puuhastelee jotain äidin lähettyvillä. Ikkunanpesu kuuluu niihin ei niin kiireellisiin puuhiin, jotka eivät juuri koskaan yllä priorisointilistan kärkeen, vaan keikkuvat jatkuvasti jossain kuvitteellisen listani uumenissa.

Listan uumenissa on myös miellyttäviä puuhia, sellaisia asioita joita joskus olisi mukava tehdä kun on aikaa, kuten maalaamista tai askartelua, mutta jotka kuitenkin yleensä jäävät muiden tarpeellisempien tai hyödyllisempien asioiden jälkeen.

 

Nyt on taas perjantai ja poika nukkuu päiväunia. Aamupäivällä olimme pojan kanssa kaupungilla ihan huviksemme ja kotimatkaan saimme sopimaan viikonlopun ruokaostokset. Lattialta pistävät silmään roskat ja sottaiset jäljet, ehkäpä vessakin kaipaisi pintasiivousta. Kohta päiväunilainen herää välipalle, mutta vielä vähäksi aikaa saan siepattua ihan omaa aikaa, hetken jolloin voin tehdä mitä huvittaa ja päästää ajatukset lentoon, kirjoittaa blogia tai vain olla.